Friday, June 17, 2011

the empire state of mind

Kuopio-Helsinki-New York, 15 h. Jet lagia, uusia ihmisiä, kuumuutta. Times Squaren ihmispaljoutta, Bryant Parkin kauneutta, rakennusten uljavuutta. Nyt täällä ollaan. Tervetuloa Mari, ja muut. Kesä Oakdalessa ja NYCissä alkakoon.

xo Mari

Tuesday, June 07, 2011

tämä on totta

Tiesittekö, että jos Eremitaasissa tuijottaa jokaista taideteosta noin minuutin, menisi koko museon tuijottamiseen noin 11 vuotta?

Turussa ei sit iha napannut juuri sillä tavalla kun piti - eka päivä oli kiva, ihmiset oli kivoja ja niin oli tehtävät. Mielellään olisin toki edennyt kolmannelle päivälle, mutta nyt ei sit niin käynyt. Pitää siis keksiä jotai muuta oikeesti ihanaa mitä teen valmistumisen jälkeen - eli ehkä jo JOULUN JÄLKEEN.

Mutta tänä iltana onkin vaihtareitten valmennustilaisuus, ihana nähdä mun haastattelemia vaihtareita valmiina maailmalle! Tulossa myös helleviikko, ja pelkkää PAKKAAMISTA, sillä aamuja on jäljellä KAHDEKSAN ja täytyyhän mun olla parhaimmillani!

Adios peeps, jatketaan taas joskus. Ihanaa kun jopa InterCityissä on nykyään nettiyhteys!



"We become what we want to be by consistently being what we want to become each day." - Richard G. Scott - tätä nyt sit selvittämään.

xo Mari

Thursday, May 26, 2011

i've been trying to get down, to the heart of a matter

oh boy.

20 päivää ja I am off to the Big Apple. Sitä ennen on vielä lähes joka päivälle hommaa, joten taitaa koko juttu tapahtua ihan varkain - sain mm. kutsun Turkuun mainonnan suunnittelun pääsykokeisiin, aika huisia tietää että olen 70 parhaan joukossa, wiih :-)




Viime viikonloppu kului Tukholmassa mitä parhaimmassa seurassa. Se paikka on niin erityinen mulle. Maybe some day again...


Kunhan kaikki kiire helpottaa, niin palailen tännekki kunnolla. Haluan muistaa tästä kesästä kaiken - miltä tuntuu, miltä näyttää, miltä tuoksuu. Nyt lukemaan tenttiin, sitten valmistautumaan reissaamaan Kuopio-Oulu-Siilinjärvi-Oulu kahden päivän aikana ja syömään kolmissa juhlissa ja vielä oppariakin pitäisi kirjoittaa. Perussettiä siis.

Adios.

xo Mari

np: India.Arie - the heart of a matter

Sunday, May 01, 2011

jag vet nästan inget om dig

Hej och hopp!

Taas koulu vienet viimeisetkin hippuset vapaa-ajasta, ja ainahan se on jostaki pois. Viime viikot on ollu tulevaisuuden suunnitelmia, auringonpaistetta, ensimmäisiä rusketuksia, juhlia, ihastumisia, shoppailuja, esseiden kirjoittamista, tulevaisuuden suunnittelemista, riitoja, elämää & kuolemaa, korallin värisiä kynsiä ja muuta mukavaa. Eli aika beisikkiä, ha!

Tärkeintä varmaan että a)SMG:ltä ilmestyi uusi levy Manner, joka on aivan ihana, kuten odotettuakin. Erityisesti Ruotsiin ja takaisin tuntuu kertovan varsin suoraan mun elämästä.

b) LIPUT NEW YORKIIN SAAPUIVAT!! Ihana tuleva työnantajani osti mulle liput, ja 15. kesäkuuta sitten aamukasin maissa lentää tää tyttö Kuopiosta Helsingin kautta New Yorkiin ja aloittaa elämän kesänsä! Ihanaa myös, että joka viikonloppu siihen saakka on jotaki menoa, eli sehä on käsillä pian! Toukokuu on kyllä kiireinen, tulee reissattua niin Turussa, Helsingissä kuin Tukholmassakin, juhlittua monen sortin läksiäisiä ja kaikkea muuta!

c) Veronica Maggiolta ilmestyi myös uusi albumi Satan i Gatan joka on kyllä niin kirjoitettu totaalisesti mun elämästä. Ah, ihanuutta! Ei vaan voi edes päättää yhtä lempparia.

Vappu meniki esseitä kirjottaessa (ihana että seuraavan esseen palauttamiseen on melkein kaksi viikkoa, nyt voi keskittyä sitten tentteihin ja jos pääsisi sen Sales Oriented Accountingin vaikka neljännellä kerralla jo läpi.....ha!) ja kipeillessä. Nyt odotan että kynsilakka kuivuu ja sitten unille!

God natt!

xo mari

np: Veronica Maggio - Finns det ett så finns det flera

Friday, April 15, 2011

sleep tight

Peruspäivä. Käännöshommia ja kokkailua aamusta. Pianotunteja ja au pair-infoja ja -haastatteluita illasta. Juoruilua, työmaileja, vaalitenttiä ja muuta yöstä. Aamuiset tentit peruttu, paljon kouluhommia ja töitä, illalla miittinkiä ja illalla nokka kohti vanhempien kotia.

Peruspäivä, kaikinpuolin.

Piristykseksi ja unilauluksi vähän tällaista. Voi että kun Elmo on söpö!






Palataan asiaan taas oikeilla asioilla pian.
xo mari

Tuesday, April 12, 2011

why is everybody so serious?

Ja matka kohti kotia alkakoon.

Helsingissä vietetyn pitemmän viikonloppureissun/etelänmatka rahalla mitattaessa nousi kalliiksi laskettaessa yhteen junaliput, metroliput, shoppailut (koitin välttää impulsiivishoppailua, ja mm. uusi matkalaukku lähti mukaan erittäin halpaan hintaan - gosh how adult I sound!), viisumikulut (bye bye to 250€ I'll get back in a form of A STAMP!), ulkona syöminen ja muu! Mutta ah, vaikka kuinka laskisi kuinka paljon rahaa meni, silti se sarake, jossa lasketaan se hyvä mieli ja fiilis ja hyvät muistot, niin se on kyllä totaalisen korvaamaton! Ah, hyvää ruokaa, lentäviä lauseita, uusia muistoja, paljon randomiutta ja kaikkea muuta! Tästä Mari tykkää. Katsottiin mm. tuntikaupalla jenkkiläistä lastensarjaa "Yo, Gabba Gabba!" joka kaikessa outoudessaan aiheutti suurta hilpeyttä - tai esimerkiksi Andrea Boccellin ja Sesam Streetin Elmon lullaby. Jep.

Nyt ollaan kuitenkin back to business - deadlinet ja rästitentit hyökkää päälle, ja kaikenlisäksi töitä jokikiseen suuntaan (neljälle eri työnantajalle työskentelmisen onni - ei mitään järkeä deadlineissä!). Jos edes hieman saisi opiskeltua tässä..... hmm. Palailkaamme siis pian takaisin asiaan! Ja tällä viikolla myös lentoliput New Yorkiin mitä luultavimmin, yay!

xo mari

Friday, April 08, 2011

early bird catches the worm

Huhheijjaa.

Kello on 6AM ja istun melkein jopa virkeänä junassa matkalla kohti Helsinkiä! Takana istuu mies joka tilittää toiselle vieressä istuvalle huoltajuuskiistastaan ja ravintolavaunun kalliista pullista, eli perussettiä. Päätin repästä aamulla ja kävellä juna-asemalle, kun ei busseja mennyt vielä näin aikaisin ja aattelin, että taksirahoilla ostan sitte jotai muuta pientä kivaa itelle. Oli kyl aika rentouttavaa kävellä kyl juna-asemalle kun ulkona oli vielä hämärää ja ei ketää muuta liikkeellä. Ehkä pitäis alkaa muutenki heräilemään aikasemmin nykyään? Ehkä? Haha, naurakaa vaan kaikki ketä tuntee mut, en todellakaan ole mikää aamuihminen. Tää loppukevät on aika tyhjää koulun suhteen (lue: ei siellä tartte käydä ollenkaan), ja oon kyllä ottanu täyden ilon siitä, että illalla saa valvoa ja aamulla nukkuu niin pitkään kun mahdollista.

Anyways, viikonlopun suunnitelmana on siis viisumihaastis USA:n konsulaatin kanssa: tuttu prosessi. Paljon odottelua, paljon muodollisia virallisuuksia, vähä sormenjälkiä ja chit-chatia ja sit onki viisumi tulossa postiin. Tän lisäks aijon nauttia täysillä mun "etelänlomasta", shoppailla (Monki ja Weekday - äääää!), nähdä ihmisiä ja rentoutua - Kuopioon aattelin tulla vasta hyvissä ajoin ensi viikolla, ei kiirettä takas "arkeen" tänne :)

Nyt taidan keskittyä nukkumiseen, ja voisin vaikka yhden liiketoimintasuunnitelman suomentaa, tai vaikka muuten vain muutaman työmailin kirjotella.... tai sit vaan selaan kaikki muotilehdet joita mukaani kannoin. Adjö, kivaa viikonloppua!

xo mari


ja kiitos, tilaisin sitte Helsinkiin paljon auringonpaistetta! Ja kesänki tänne pian pliis.....

ps: täs samassa vaunussa istuu kaksi tummempi-ihoista naista, ja konnari heti oletti että ne puhuu samaa kieltä ja voi kommunikoida toisilleen, kun toinen ei ymmärtänyt suomea (eikö konnarin pitäisi osata englantia?) - vähän ihmetyttää, harmittaa ja suututtaakin, että on vielä ihmisiä joilla on tuollaiset ennakkokäsitykset. Kyllähän minä ja valkoihoinen hollantilainen heti puhutaan samaa kieltä kun satumme olemaan samaa väriä... just.

Wednesday, April 06, 2011

Most days of the year are unremarkable. They begin, and they end, with no lasting memories made in between. Most days have no impact on the course of a life.

Maailman
a) tylsin
b) saamattomin
päivä. Tämä päivä oli pyhitetty opparin kirjoittamiselle... no, sain kirjotettua sivun - woop! Mutta, jos kirjoitan sivun päivässä, niin sitähän valmistuisi vallan nopeammin kuin aikataulussa - ha! Opparin kirjoittamisen lisäksi ehdin mm. katsoa läpi aivan liian monta Sex and the Cityä (löysin lempparijaksoni!), tiskattua tiskivuoren pois, siivottua kämpän, kannettua ison kasan tavaraa alakerran varastoon, avattua matkalaukun, tilattua H&M:ltä tavaraa.... you know, the basics. Eli toisin sanoen kaikkea sitä mitä tekee välttääkseen itse työn tekemisen. Huomenna kuitenkin ajattelin mennä aamusta koululle kirjottelemaan, sitten iltapäivällä on onneksi töitä ja urheilua! Ja ah, tänään aurinko paistoi ja lämmintä +7, kyllä oli nautittavaa olla ulkoina! Spring time, thanks for arriving!

Ohessa sitten liuta kuvia taas yhdestä aivan turhasta päivästä:

koitin jotai materiaaliaki lukea.....



maatuskat!

tänki taulun vois seinälle saada...

päivän aikaansaannokset part 1

päivän aikaansaannokset part 2

Nyt nukkumaan, että jaksan huomisen mennä taas pää kolmantena jalkana - adjöööö!

xo mari

Tuesday, April 05, 2011

Monday, April 04, 2011

the young and the reckless

Onko pakko kasvaa aikuiseksi jos ei ihan oikeasti halua?
Blah, niin monta asiaa vielä mun bucket listillä!

xo mari
np: Anna Järvinen – Nuori Ja Kaunis (Olavi Uusivirta, mennäänkö naimisiin?)

you're everything you were ever supposed to be

“You cannot swim for new horizons
Unless you have the courage
To lose sight of the shore”
- William Faulkner
 
"Life is not measured by the number of breaths we take, 
but by the moments that take our breath away."
— Maya Angelou 

"You only live once, 
but if you do it right, 
once is enough."
— Mae West

Something to live the week by.
Viikon to do:
- löydä täydellinen viininpunainen kynsilakka
- tee jota megarandomia (päiväreissu Tallinaan?)
- nauti elämästä!

 kuva täältä.


ääää, just muistin että Desperate Housewives on palannut tauolta, joten taidan tietää mitä teen. Gute Nacht.

xo mari

'cause i don't shine if you don't shine

auringon paistetta ja tuulitukkaa - kevät :)


Viisumihakemus: done & done. Haastattelu perjantaina -woop!
Opinnäytetyö: lainasin kirjastosta ainakin 10 aiheeseen liittyvää kirjaa, kai se lasketaan? Asetin itelle tavoitteen saada ainakin introductionin alotettua tällä viikolla. Otsikkokin on aloitusta?

Ostin kesäksi hatun. Varasin parhaalle kouluporukalle Tukholman reissun toukokuulle. Toukokuussa myös viikonloppu Krapilla työkavereitten kanssa. Ulkona sataa vettä ja talvitakit ja -kengät on jo kaapissa odottamassa ensi talvea. William Fitzsimmonsin uusi levy vihdoin ja viimein on kuunneltavissa Spotifyssä ja ketään ei oikeastaan haittaa vaikka nukun aamuisin myöhään.

Oon myös rakastunut Laura Janseniin, erityisesti Single Girlsiin. Elämä on oikeastaan juuri sitä mitä tahdonkin. Tarpeeksi actionia, tarpeeksi mellowta. Paljon odotettavaa. Paljon tulevaisuuden suunnitelmia. Jännää!

Goooooood Night!

xo mari

np: The Killers – Read My Mind (oon taas rakastunu Brandon Flowersiin, mums!)

Thursday, March 24, 2011

oodi särkyneelle sydämelle



Olen ihastunut useasti, rakastunut muutamasti. Melkein joka kerta nämä tarinat ovat päättyneet itkuihin, sydänsuruihin, pilvisiin päiviin ja surullisiin lauluihin. Olen rakastunut miehiin isojen ja pienten merien takana, ja välillä tuntuu kuin ihan varta vasten etsinyt sitä särkynyttä sydäntä. Välillä tuntuu, että maailma pyörii jatkuvan särkynyt sydän-jatkion kanssa. Kaikki laulut kertovat rakkaudesta - siitä ensi-ihastuksesta, ensisuudelmasta, ikuisesti yhdessä olemiseen ja siitä siirrytään särkyneisiin sydämiin. Toiset onnistuvat pysäyttämään kierteensä, toiset jäävät tuohon kierteeseen vielä etsimään. Kuunnellaan vähän William Fitzimmonsia (paras sydänsuru levy!). Elämä voittaa.

Aina ei sydänsurut ole huonokaan juttu. Joskus, mutta toivottavasti kenties usein, aina sydänsurujen lomassa huomaa, kuinka se on parempi näin. Ehkä meistä ei koskaan olisi tullut näin hyviä kavereita?



Särkynyt sydän saa tekemään isoja päätöksiä, joista kiitetään myöhemmin. Onhan se kivuliasta, ja onhan se surullista, eikä sitä liian monta kertaa haluaa kokea. Mutta kuitenkin .... it is all not that bad.

Tällä hetkellä mun sydän on kaikkea muuta kuin särkynyt. Mutta olen kiitollinen jokaikisestä itketystä yöstä ja jokaikisestä sydänsurusta. Kai ne sai mut tajuamaan, kuinka elossa oikeesti olen.
Ehjiä päiviä toivotellen,

mari

allting har förändrats
men du finns kvar 
allt var svävande men nu så ser jag klart
mina minnen höll mig uppe varje dag
du är som att andas för
jag gav aldrig upp dig när du försvann
långa dagar blev till nätter sen till år
 
np: Veronica Maggio – Längesen 
 
ps: kuvat luonnollisesti weheartit.com 

Monday, March 21, 2011

sine ullo vivere desiderio

 
Tämä Holstee-manifesto lainattu mm. täältä

Elämä on aika hassu juttu. Se on kyllä kuljettanu mua minne sattuu, ja olen nauttinut lähes joka sekunnista. Oon koittanu elää sillä tavalla, että ei tarttisi katua mitään mitä teki, eikä tarttis jäädä katumaan kun jotain jäi tekemättä. Oon 22, oon kohta valmistunu ammattikorkeakoulusta, oon ehtiny viettää au pair vuoden jenkeissä, opiskella Tukholman Yliopistossa ja asua Tukholmassa, reissata ja rakastua ympäri maailmaa, merien tällä ja tuolla puolen. Eikä ne seikkailut ole ihan vielä onneksi loppumassakaan! Pelottavan ihanaa ajatella, että kenties ensi marraskuussa jo tämä neiti on ihan oikea corporate sell-out ja oon jossain 9-5 työssä, ja stuck with it. En taho! Mihin sitä sitten New Yorkin jälkeen suuntais? Ideoita anyone? xo mari

twenty years from now you will be more disappointed by the things you didn't do than by the ones you did do.
so throw off the bowlines. sail away from the safe harbor.
catch the trade winds in your sails. explore. dream. discover.
- mark twain

 xo mari

ps: aijon niin hankkia ton otsikon latinan kielisen version (to live without regrets) rannekoruun! besohelsingiltä löytyy aivan ihania noita nahkarannekkeita, oon ennenkin tilannut!

i don't care for your fairytales

Ah, Sara Bareilles. Jenkkivuoteni aikana (2007-2008), Love Song muodostuo yhdeksi suurimmista silloisen au pair-vuoteni anthemeista. Kävin kaunokaisen keikkaa ihailemassa Provossa pikku-Velourissa ja ihastuin - nainen ja piano, ah! Jotenkin sitten kuitenkin kyllästyin siihen yltäkylläiseen neidin radiohuudattamiseen ja taisin levynkin lahjoittaa Suomesta silloin vierailleelle kaverille.

Kunnes eräässä Brothers & Sistersin (paras sarja ever btw!!!) tän tuotantokauden jakson lopussa soi joku biisi joka oli pakko päästä heti googlettamaan, ja oli kyllä ehkä positiivisin yllätys että se paljastui neiti Bareilleseksi! Uus levy on ollut ehdottomasti yksi vuoden 2011 parhaimmista, hyvä neiti. Me like. Ja ah, kumpa näyttäsin edes vähän Saralta! See for yourselves! (kuvat lainattu weheartit.comista)








Sara Bareilles – Breathe Again
Sara Bareilles – City
Sara Bareilles – King Of Anything




Sara Bareilles – Hold My Heart
Sara Bareilles – Let The Rain

... ja lopuksi pakko linkittää vielä neidin uusin musiikkivideo, ah niin makee idea, sieltä nyt sai bongailtua vaikka ketä tuttuja (Ben Folds, Tegan & Sara, Ingrid Michaelson, Josh Groban, Adam Levine, Pharell Williams, etcetc!)

 
Enjoy!

xo mari

np: Sara Bareilles – Fairytale

Saturday, March 19, 2011

jag är nästan där

Mitä sitten jos en saakaan koskaan mitään aloitettua ennen kuin 24 h ennen deadlinejä?
Mitä sitten vaikka Sinkkuelämää (erityisesti leffat!) saa mut aina kyynelten partaalle, koska mun mielestä ne on hienoin kuvaus naisten välisestä ystävyydestä?
Mitä sitten että en muista milloin viimeksi olisin mennyt nukkumaan ennen kuin kello näyttää yhtä yöllä?
Mitä sitten että vaikka valmistun jouluna, niin en ihan vielä tunne olevani valmis? Tai edes oikeastaan tiedä mitä haluan tehdä? 
Mitä sitten vaikka haaveilen työpaikasta mainostoimistossa?
Mitä sitten, että käytän aina sen ajan päivässä blogien lukemiseen, jonka voisin käyttää opinnäytetyön lähdeluettelon kokoamiseen?
Mitä sitten että en koskaan talvella käytä pitkiä kalsareita, tai koskaan aamuisin syö aamupalaa, käytä hammaslankaa tai ole opetellut käyttämään korkokenkiä?

Onneksi aina voi muuttua. Onneksi aina ei edes tarvitse. Siksi juuri mun mielestä elämä on niin hirmuisen hieno asia. Ja kyllä, tulevat työnantajani, osaan palauttaa hommat ajallani, ja en hakisi tarjoamaanne työpaikkaan ellen oikeasti tietäisi, että tahtoisin sitä tehdä. Korkokengillä aijon opetella kävelemään, olkoon se tavoite vaikka vuodelle 2012. 2010 oli vihdoin vuosi jolloin opettelin käyttämään punaista huulipunaa.

Hei maailma, täällä Mari. Entä sitten, jos en koskaan pystynyt pitämään kiinni blogista kauemmin kuin 15 ensimmäistä postausta? Aina voi yrittää uudestaan. Uskoisin. Tästä tulee hyvä kevät. Tästä tulee opinnäytetyöntäyteinen kevät. Ehkä siksi blogi onkin hyvä vastapaino.





Moi. Mä oon Mari. Oon 22 ja asun Kuopiossa. Opiskelen BBA-Tradenomiksi, ja valmistun (fingers crossed!) jouluna. Muutan kesällä New Yorkiin neljäksi kuukaudeksi työharjotteluun. Oon spontaani, ja samaan aikaan mulla on pää pilvissä ja jalat maassa. Oon asunu vähä missä sattuu, merien toisilla puolillaki isoiss kaupungeissa enkä oo vielä oikein välttämättä löytäny sitä mikä on koti. Tykkään elämästä ja koitan nauttia siitä mahdollisimman paljon.

Tykkään monista asioista, mm. värikkäistä sateenvarjoista, Tukholmasta (Stockhome forever!)miehistä joilla on tyylikkäät kengät, valokuvista, kaupunkien valoista, pullan tuoksuista, auringonpaisteesta, palkkapäivistä, musiikista, kello kuuden aamulenkeistä, myöhäisistä aamuista, kavereista, poskipusuista, ruseteista, how i met your motherista ja aikuisena olemisesta.

Tästä on hyvä aloittaa. Hei maailma, oon valmis. Palataan asiaan pian.

xo mari

np: Veronica Maggio – Jag kommer (parasta tällä hetkellä, ehdottomasti!)